fock

Ajanotto- ja urheilukellot

Sekuntimittari patentoitiin jo vuonna 1822, mutta yleistyi vasta 1800-1900 lukujen vaihteessa.

Ennen urheilukäyttöä sekuntimittareita oli valmistettu lähinnä teollisuuden tarpeisiin.

Suomen Urheilulehti 77/10.7.1929:

”Ajanotosta on säädetty, että 250 m. ja sitä lyhyempien matkojen juoksuissa sallitaan ajanotto 1/10 sekunnin tarkkuudella. Sitä pitemmillä matkoilla taas tapahtuu ajanotto 1/5 sek. tarkkuudella.

Tarkistettujen 1/100 sekunnin kellojen käyttö on sallittu, jos 1/100 sekunnin kelloja käytetään 1/10-sekunttikellojen apukelloina ja jos merkitty aika on 1/10-sekunttikellon osoittamaa aikaa hitaampi.”

Sähköinen ajanotto urheilussa sai alkunsa Helsingin olympialaisissa 1952, kun Omega esitteli paristoilla toimivan 17-kiloisen OMEGA Time Recorder laitteen. Laite myös tulosti ajan paperille.

Vaikka laitteella saatiinkin sekunnin sadasosan tarkkuus, viralliset tulokset otettiin kuitenkin käsin kymmenesosien tarkkuudella.

Nykyään manuaalisen ajanoton tarkkuus ei enää riitä. Maaliintuloaika ilmoitetaan sekunnin sadasosien tarkkuudella, mutta tarvittaessa voittaja voidaan tarkistaa maalikameralla, joka ottaa 3000 kuvaa sekunnissa.

Ensimmäisen kerran jokaisen urheilijan aika pystyttiin esittämään reaaliaikaisesti tv-ruudulla vuonna 1961.

Vuonna 1936 perustettu Suunto on suomalainen kompassien ja rannetietokoneiden valmistaja. 1980-luvulla Suunto kehitti ensimmäiset sukellustietokoneensa ja 1990-luvulla ranteessa pidettävällä laitteella voitiin jo mitata kellonajan lisäksi korkeutta, säämuutoksia, lämpötilaa ja suuntaa.