Suomalaiset kellosepät
parinsadan vuoden takaa

Gustaf Ingman

Museon kokoelmiin hankittiin syyskuussa 2009 loviisalaisen Gustav Ingmanin valmistama hopeakuorinen taskukello. Myös kellon kuoret ovat Loviisassa valmistetut.

Kelloseppämestari Gustav Ingman syntyi Siuntiossa 17.7.1794 ja kuoli Loviisassa 9.1.1841. Hän aloitti kellosepän opinnot 17-vuotiaana Tammisaaressa ja muutti Helsinkiin vuonna 1817. Hänen mainitaan olleen joitakin vuosia kisällinä myös Pietarissa, josta ajan tavan mukaan haettiin usein lisäoppia. Vuonna 1819 Ingman anoi Loviisan porvarioikeuksia. Hän sai luvan muuttaa kaupunkiin ja harjoittaa siellä kellosepän ammattia vasta joitain vuosia myöhemmin. Hänen mestarinnäytteensä valmistui 1823, jonka myötä hänet hyväksyttiin kaupungin porvaristoon. Hän toimi 18 vuotta Loviisassa korjaten kaupunkilaisten kelloja ja tehden uusia kelloja. Asukkaita kaupungissa oli tuolloin noin 2500. Ingman nautti suurta arvonantoa kaupungissa, sillä hän toimi useita vuosia kaupungin raatimiehenä.

Kelloseppämestari Ingmanin valmistamien kellojen määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Kellomuseon kellon valmistusnumero on 5 eli se on tekijänsä tuotannon alkupäästä. Kellosta löytyy valmistajan signeeraus sekä kellotaulusta että kellon koneistosta. Kuorivalmistaja on loviisalainen hopeaseppä Fredrik Tiander, joka oli syntynyt 18.4.1800 Porvoossa ja kuoli 10.2.1869. Kellon hopeakuoressa olevan leiman mukaan kuoret on valmistettu vuonna 1836.

 

Gustaf Cederström (Sederström)

Gustaf Cederström syntyi Nauvossa vuonna 1766. Hän oli ammattiopissa Turussa ja tuli kisälliksi 21.12.1791. Hänen tiedetään työskennelleen myöhemmin Fredrik Blomqvistilla (1740-1796) tämän viimeisinä elinvuosina 1790-luvun puolivälissä. Mestarin kuoltua Cederström jatkoi Blomqvistin liikettä.

Cederström anoi porvarioikeuksia vuoden 1797 alussa. Mestarinnäytteeksi määrättiin hopeinen taskukello, jossa tuli olla "tunti-, minuutti- ja päivämääräviisari". Cederströmin mestarintyö tarkastettiin 10.10.1797 ja havaittiin hyvin tehdyksi, kultaisella kuorella varustetuksi. Kisällinnäytteeksi Cederström oli valmistanut hopeisen taskukellon.

Cederströmin taskukellotuotannosta tunnetaan vain joitakin kappaleita. Toistaiseksi suurin tunnettu taskukellon valmistusnumero on 31. Mahdollisesti kokonaistuotanto on käsittänyt kaikkiaan noin 50 taskukelloa. Cederströmin isojen kellojen tuotantoa ei tunneta kovinkaan tarkasti. Tiedossa on ainoastaan kaksi hänen valmistamaansa seinäkelloa sekä yksi pöytäkello.

Cederström kuoli Turussa vuonna 1818. Kuollessaan hänet mainittiin kellotehtailijaksi. Hänen leskensä Anna jatkoi liikettä vielä noin vuoden verran, ennen kuin sanoi oikeutensa irti 4.6.1819.

Museon kokoelmiin kuuluu kaksi Cederströmin taskukelloa, joista toinen on osana perusnäyttelyä. Tässä esillä oleva nro 22 on Suomessa ja Pohjoismaissa varsin harvinainen, sillä siinä on ns. sully-käynti. Kello on ainoa tunnettu tällä käynnillä varustettu kello 1800-luvun Suomesta.